Onneksi asumme melko lähellä joten pääsen tarvittaessa apuun. Toivon vain, että toipuminen lähtee hyvin käyntiin, vaikka aikaa se ottaa.
-Hanne
lauantai 8. tammikuuta 2011
Tapaturma
Ei sitä todellakaan koskaan tiedä mitä päivä tuo tullessaan. Kesällä 80 täyttävä äitini oli miehensä kanssa eilen Tampereella autonäyttelyssä ja kuinka ollakaan kompastui johonkin ja teki voltin selälleen betonilattialle, jollainen yleensä autoliikkeissä on. Sieltä ambulanssilla Taykssiin ja ristiselän nikama oli murtunut. Illalla pääsi kotiin, mutta rautaliiviä on pidettävä 6-8 viikkoa. Hänellä on ollut osteoporoosia, joten pahemminkin olisi tietysti voinut käydä, mutta pitkät viikot tulee olemaan energiselle ihmiselle. Puolisokin joutuu koville, kun eihän siinä itse kumarrella vaatteita laittaan, eikä mitään saa nostella.
Onneksi asumme melko lähellä joten pääsen tarvittaessa apuun. Toivon vain, että toipuminen lähtee hyvin käyntiin, vaikka aikaa se ottaa.
-Hanne
Onneksi asumme melko lähellä joten pääsen tarvittaessa apuun. Toivon vain, että toipuminen lähtee hyvin käyntiin, vaikka aikaa se ottaa.
-Hanne
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ai kauheeta, sitä ei tiedä mitä sattuu.
VastaaPoistaPelkäsin ,kun aloin lukemaan, että pään iski, hui!
On kamalaa, siis selkä nikama murtui, se on kamala paikka, ja voimia kuluttaa toki myös puolisolta.
Mutta vastoinkäymiset ,ne on yhdessä kestettävä.
Voimia kovasti vanhemmillesi ja olihan tämä järkytys myös sinullekin, eli voimia myös sinulle.
Niimpä, onneksi olette siinä lähellä.
Halaus sinulle ♥
Kuitenkin toivon hyvää viikonloppua ♥
Kamala onnettomuus! Toivottavasti äitisi toipuu hyvin. Onneksi äitisi pääsi heti hyvään hoitoon. Pikaista paranemista ja voimia kaikille!
VastaaPoistaOlipa ikävä loppu mukavalle retkelle, autonäyttelyyn.
VastaaPoistaToivotaan kuitenkin toipumista ja kipujen karkoitusta. Harmillisia nämä ikäihmisten kaatumiset.
Mukavaa lauantaipäivää sinne
tuksu
Tosiaankin...kaikki on sattumasta kiinni. Oma äitini oli täysin terve ja ikäistään paljon nuorempi tavoiltaan, kun hän oli 80 vee. Isä oli juuri kuollut ja äiti myi pois omakotitalon ja ison puutarhan, muútti rivitaloon ja perusti uuden, pienen, mutta lumoavan puutarhan. Kävelyä sen lisäksi monta kilomteriä päivässä ja luki kaikki lehdet, katsoi kaikki tv-ohjelmat etc. Sitten olimme Savonlinnan oopperassa, joka oli meiädn lahja äidille, kun hän täytti 80 vuotta. Mukana oli kanadalainen sukulaisemme. Ensimmäistä kertaa äiti käveli jäljessäni, tätä ennen oli aina 'juossut' edelläni. Totesin Lumimiehelle, että nyt on jotian pielessä. Mnei jonkin aikaa ja äidillä todettiin vaikea lymfooma ja sanottiin että hoidot aloitetaan, mutta on todennäköistä, että hän ei niitä kestä ikänsä takia. Hän kesti! Nyt kävelee 5 kilometria päivässä, käy risteilyillä siskojensa kanssa, puutarha on 'sisustettu' uudellen monasti etc. Hän on nyt 83 vuotias, mutta ei uskoisi! Ja hänellä oli myös alkava osteoporoosi eli osteopania, mutta sekin saatiin hoidettua.
VastaaPoistaHanne, on hyvä, että asut lähellä. Minä asun monen sadan kilometrin päässä ja kun äiti sairastui, muutin hänelle koira mukanani vaikeimmaksi ajaksi.
Kaikkea hyvää äidillesi ja mukavaa viikonloppua sinulle, Hanne!
Niin - onneksi emme tiedä mitä etukäteen mitä tapahtuu...
VastaaPoistaOn hienoa, että olet lähellä auttamassa äitiäsi ja isääsi...
Jaksuja teille kaikille <3
Äitisi on upean näköinen ikäisekseen ja toivottavasti hän myös paranee pian sillä on varmasti vaikeaa kun ei pääse liikkumaan normaalisti:(
VastaaPoistaOnneksi heillä on teidät lähellään:)
elämä on yllätyksiä täynnä, pitääkin muistaa olla kiitollinen
jokaisesta terveen päivästä!
leppoisaa viikonloppua ystävälle<3
lämmöllä
Päivi
Voi! Kauheasti lähetän voimia teille kaikille. Mitä hurjaa sitä voikin tapahtua. Onneksi kaikki ovat hengissä ja rakkaidensa lähellä. Paljon jaksamisia sinne, ja äidillesi paranemisia myös! ♥
VastaaPoistaVoi kuinka ikävä tapahtuma!
VastaaPoistaJaksamista sinne teille läheisille ja äidillesi pikaista toipumista!
Kiitos kaikille kommenteistanne, on todella ikävä katsella, kun läheinen kärsii. Sitä vaan on niin avuton siinä tilanteessa.
VastaaPoistaTäytyy seurata pystyykö äitini olemaan kotosalla, sillä he asuvat kaksikerroksisessa rivitalossa ja puoliso joutuu todella koville sillä unet jäävät vähiin ja on raskasta nostella puolisoa asioille vähänväliä.
Onneksi huomenna on arki ja terveyskeskus auki josta voi kysellä apua ja apuvälineitä.
Yritetään jaksaa.
-Hanne-
Olipa ikävä tapaturma.
VastaaPoistaÄidillesi pikaista toipumista ja jaksamista teille.
Niin ei sitä koskaan tiedä. vahinko ei tule kello kaulassa, ruukasi äitini sanoa.
VastaaPoistaToivotaan pikaista paranemista äidillesi,
Oih, kauheaa.
VastaaPoistaOma reilu seitsemänklymppinen äitini juoksi ratikkaan Helsingissä jakompastui suoraan kasvoilleen. Musta silmä ja kaksi hammasta poikki. Hän sai ensiavusta onneksi heti seuraavaksi päiväksi kunnalliselle hammasklinikalle, jossa hampaat rakennettiin uudelleen
Arpia ei onneksi jäänyt ja hampaistakaan ei näe eroa entiseen.