Mä oon myyty

Hei sakean lumipyryn keskeltä! Olin torstaina katsomassa suloista Sirua ja olen ihan myyty.
Miten ihana pieni koiranpentu voikaan olla ♥
Turkkikin on kuin samettia. Muru on sopeutunut hyvin uuteen kaveriinsa, eikä merkkejä mustasukkaisuudesta ole havaittavissa.

 

Tässä viimeisessä kuvassa on Muru tarkkaavaisena:)
Arvatkaas onko koirakuumetta havaittavissa, juu on ja paljon.

Mukavaa Laskiaissunnuntaita kaikille ♥! Nautitaan kauniista lumisesta luonnosta:)

Muutosta etsimässä

Uskomatonta miten ihania tapetteja nykyään valmistetaan. Meillä on kotona vaan niin vähän yhtenäistä seinäpintaa, että näitä voisi hyödyntää. Haaveilua ei kukaan silti kiellä ja onhan malleissa kapeitakin kuvia, joita voisi käyttää.

 Kuvat täältä

Onko joku teistä hankkinut tapetteja tuolta?

Ps. Tyttären Murulle haetaan tänään sisko! Sen nimeksi tulle kuulemma Siru, mutta siitä lisää sitten joskus:)

  

Ihana kahvin tuoksu leijailee alhaalta, joten sinne siis:)

Mukavaa keskiviikkoa kaikille ♥!

Vain unelmaa

Kiitos kaikille runsaasta kommentoinnista edelliseen postaukseen ♥!

Seikkailin eilen jälleen Alvhemmin sivuilla kuolaamassa upeita asuntoja. Aivan mahtava kylpypaikka olisi tämä kattoterassin palju:

Yleensähän Alvhemmillä myynnissä olevat asunnot ovat ihania valkoisia asuntoja upeilla vähäeleisillä sisustuksilla. Yksi ihana erikoisuus eroittui joukosta. Täällä olisi mukava istuskella hyvässä seurassa:)

Persoonallinen viemärinkansi:

Yksi löytämistäni lempikeittiöistä. Tiiliseinä antaa särmää muutoin vaaleaan keittiöön. Olisi ihanaa, jos voisi viettää vaikka vain viikon, näin minimalistisesti sisustetussa asunnossa.

Kuvat olivat täältä

Toivottavasti teillä oli upea Kynttilänpäivä tänään.
Mukavaa alkavaa viikkoa kaikille ♥!

Jotain ihan muuta

Onko sinullakin ITTVH !?!?

Jos olet ihmetellyt, miksi pyörin kuin väkkärä useimmiten, niin vastaus tulee tässä: vähän aikaa sitten minulla havaittiin ITTVH -  Iän Tuoma Tarkkaavaisuuden Vajaus Häiriö. Diagnoosin jälkeen kaikki selvisi.

Näin se ilmenee:
Päätän pestä autoni. Lähtiessäni kohti autotallia huomaan postit eteisen pöydällä. Päätän selata ne läpi ennen autonpesua. Tarkistan samalla postin vieressä olevat kutsukortit. Lasken autonavaimet pöydälle ja rypistän roskapostin roskakoriin, joka on eteisen pöydän alla. Silloin huomaan roskakorin olevan täynnä. Niinpä päätän laittaa kutsut takaisin pöydälle ja käydä tyhjentämässä roskakorin. Sitten tajusinkin, että samalla kun vien roskia ulos ja roskalaatikko sattuu olemaan lähellä postilaatikkoa, voin aivan hyvin laittaa kutsuihin ensin postimerkit ja viedä ne samalla laatikkoon. Otan postimerkkiliuskan esiin pöytälaatikosta ja huomaan, että jäljellä on vain yksi merkki. Lisää postimerkkejä on työhuoneeni pöytälaatikossa, joten lähden kohti työpöytääni, jonka päällä huomaan kokistölkin, jota olin ollut juomassa. Jotta en merkkejä etsiessäni kaataisi kokista pitkin pöytää, siirrän sitä hieman syrjään. Huomaan, että kokis on hieman lämmennyt ja päätän viedä sen jääkaappiin. Matkalla jääkaapille huomaan ikkunalla kukan, joka kaipaa pikaista kastelua. Lasken kokiksen ikkunalaudalle ja huomaan lukulasini, joita olen etsinyt koko aamun. Ajattelin, että on varminta viedä lasit työpöydälleni heti sen jälkeen kun olen kastellut kukan. Lasken lasit takaisin ikkunalaudalle ja menen täyttämään kastelukannua kun siinä samassa huomaan TV:n kaukosäätimen. Joku on jättänyt sen keittiön pöydälle. Tajuan, että illalla katsellessani telkkaria tarvitsen kaukosäädintä, mutta todennäköisesti en muista, että se on keittiön pöydällä, joten päätän viedä sen oikealle paikalleen kunhan vain ensin kastelen kukat. Kaadan vähän vettä kukalle, mutta suurin osa läiskyy lattialle. Joten laitan kaukosäätimen takaisin keittiön pöydälle ja haen pyyhkeitä, joilla kuivaan läikyttämäni veden. Matkalla liinavaatekaapille yritän muistaa mitä olin tekemässä.

Päivän lopuksi: autoa ei ole pesty, kutsuja ei ole postitettu, roskista ei ole tyhjennetty, lämmin kokis on edelleen ikkunalaudalla, kukkia ei ole kasteltu, postimerkkejä on edelleen vain yksi, en löydä television kaukosäädintä saatikka lasejani, enkä muista minne olen laittanut autonavaimeni.
Miettiessäni, miksi mitään hommaa ei ole hoidettu tänään, olen todella hämmentynyt, sillä olen ollut kiireinen koko päivän ja olen todella väsynyt. Ymmärrän, että tämä on vakava ongelma ja aion hankkia apua, mutta ensin tarkastan sähköpostini...

ÄLÄ NAURA! Jos et vielä tunnista tästä itseäsi niin voit olla varma, että sekin päivä tulee....ehkä nopeammin kuin arvaatkaan!

VANHENEMINEN ON PAKOLLISTA,

AIKUISTUMINEN ON VAPAAEHTOISTA,

ITSELLEEN NAURAMINEN ON TERAPEUTTISTA!

Tämä, hyvin tutun tuntuinen tarina löytyi pienestä paikallisesta lehtisestä taannoin. Löydän tästä paljon itseäni.
Tuntuuko tutulta?
Terkkuja kaikille ♥!
Hanne

Suurella sydämellä

Hei, nyt voisin sanoa, että olen hiukan ylpeä itsestäni. Ei, en ratkaissut näkyvyysongelmaa, vaan olen saanut orkidean uuteen kukkaan! Aikaahan tässä operaatiossa meni yli vuosi, mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan.

Sain tällaisia ihanuuksia kolme kappaletta synttärilahjaksi 2011 jouluna. Kukkivat pitkään ja koko ajan olen kylvettänyt niitä noin kerran viikossa. En nyt niin säntillisesti, mitenkä äitini tekee omille orkideoilleen, mutta melko hyvin kumminkin:) Nyt siis ensimmäinen kukkii ja toisessa ruukussa on nuppuja. Kolmas ei osoita merkkiäkään kukkimisesta, mutta en luovuta.

Näin alkuviikosta on hyvä tehdä sapuskaa reseptillä "mitä kaapista löytyy", mutta tietysti suurella sydämellä. Kaapissa oli kirjolohipaloja ja vajaa purkki Creme Bonjouruin sipulisekoitusta.
Keitin täysjyvämakaroneja ja lisäsin joukkoon pakasteherneitä.


Kalan laitoin pannulle ruskistuun ja lisäsin Creme Bonjourin, hieman suolaa, tuoretta tinjamia sekä pilkoin joukkoon punaista ja keltaista paprikaa. Nesteeksi vain vettä.
Samalla kun makaronit kypsyivät, kastike valmistui. Sitten vain hieman salaattia lautasenreunalle ja syömään. Puolisokin kehui hyvän makuiseksi ja täyttäväksi:)
Siivosin tässä kaappeja ja heitin kolme vanhaa paistinpannua menemään. Tilalle ostin yhden kunnollisen ja voin sanoa, että tämä ihanuus on hintansa väärtti! Olen kehunut sitä niin, että mies on kohta vihreänä kateudesta, eikä tämä ole mikään maksettu mainos:).

Mukavaa keskiviikkoa kaikille ♥!
Hanne

Apua, help, hjälp !!!!

Nyt olisi hyvät neuvot tarpeen

Moikka, täältä lumisateisesta mökkimaisemasta. Mun oli tultava huutaan täältä apua, kun nyt ei oma pää riitä. Kysymys on niin yksinkertaisesta asiasta kun blogin näkyvyydestä. Ongelma on se, että en löydä Googlehaulla suoraa linkkiä blogiini enkä päivityksiin. Eli, jos laitan hauksi Valkoinen leinikki, aukeaa tällainen näkymä:

Eli aukeaa linkit Blogilistalle ja bloglovingiin molemmilla hauilla ja muutama postaus vuodelta 2010.

 Haulla valkoinen leinikki blogi, aukeaa tälläinen sivu:

Kun sitten teen vastaavat haut muiden blogien nimellä, ne löytyvät normisti. Otan tässä vaikka esimerkin Leena Lumen ihanan blogin:
Haulla Leena Lumi:

ja haulla Leena Lumi blogi:

Tuossa Leenan listan alla on linkki: "lisää tuloksia kohteesta blogger.com, jos sitä klikkaa aukeaa osoitteeksi "site:blogspot.com Leena Lumi blogi"
Eikös tu Site ole Googlen sivusto, millä voi tehdä oman kotisivunsa nettiin???

Lisäksi millään postauksen otsakkeella ei löydy blogiani, kuten löytyy muiden vastaavilla hauilla.
Havaitsin myös, että 2010 kirjoittamiani postauksia kyllä löytyy.

Hyvin lukijat ovat blogiini löytäneet, mutta olisihan se mukavaa, että haku toimisi kuten muillakin.
Olis todella kiitollinen, jos joku voisi auttaa♥!
Tekstini kirjoitan yleensä normaalisti. En siis käytä html:ää.
Ohjeissa sanotaan, että postauksen otsikko pitäisi olla koodin

otsikko

sisällä.
Jos muutan tekstini koodikielelle, en löydä mistään ko. koodausta.
Tässäkin postauksessa tuo otsikko Apua!!! on kirjoitettu tuonne ylös "Teksti" sanan jälkeiseen lokeroon.
Tulikohan tästä yhtään ymmärrettävää. 
Terkuin!
Hanne

Uutta sisustusta

Hei, paljon on taas touhutta kaikenlaista. Meillä on kotona Elisan laajakaista ja se Elisa viihde, johon voi tallentaa melkein rajattomasti ohjelmia. Olen kyllä tallentanutkin ahkerasti, mutta tuo katseluaika on rajallinen ja todella paljon on tallenteita katsomatta. Tuossa meidän  laajakaistassa on se huono puoli, että sitä ei saada toimiin kunnolla. Eli maksamme turhasta. Kaapeli meille on liian pitkä, näin on  kerrottu ja siksi yhteyttä ei saada riittävän tehokkaaksi. Lisäksi mökille pitäisi saada systeemi, jolla kaksi konetta voisi olla netissä yhtä aikaa.
Nyt meillä oli koekäytössä DNA:n modeemi ja mokkula. Toimi loistavasti täällä kotona, mutta se mokkulaosa, jota oli tarkoitus kuljettaa mökille mukanaan ei toiminutkaan siellä. Kartat näyttävät, että siellä pitäisi olla hyvät 3G kentät, mutta kentät olivat huonot. Palautimme DNA:n systeemin kauppaan.  Meillä on kyllä Soneran nettitikku, joka toimii mökillä, mutta silloin siellä voi käyttää vain yhtä läppäriä ja se ei riitä meille molemmille. Kokeilut jatkuvat, kunnes hyvä ratkaisu löytyy.
Hieman kyllä hirvittävät nuo magneettikentät, mitä  langattomat laitteet luovat. Pidemmän päälle se ei voi olla terveellistä. Tuollaiset laitteet kuitenkin vaan lisääntyvät jokaisen kodissa, huh.

Sisustuksessa tapahtui pieni muutos. Sorruin ekaan  Ikean Bestå tv-tasoon. Ensimmäinen korkeakiiltoinen valkoinen kaluste meillä.Tykkään kovasti:)  Keittiön tasothan  ovat  olleet  jo  muutaman vuoden valkoiset ja korkeakiiltoiset ja olen ollut niihin hyvin tyytyväinen.  Uuden stereosoittimen hankinnasta  kaikki lähti liikkeelle. sille oli saatava siisti alusta.

Meillä, kun on vanha talo ja johdotus sen mukainen. Pistorasioita ei todellakaan ole tarpeeksi ja jatkojohtoja joudutaan käyttämään reilusti. Samoin on antennijohtojen laita. Nyt uuden tason myötä tuli antennijohdot ja muutkin johdot laitettua siististi. Melkein puolipäivää minulta niissä asennushommissa vierähtikin, kun meillähän kaikki sähkötyöt ja huonekalujen kokoamiset lankeavat minulle. Hieman saan vääntöapua, jos on tiukkoja ruuveja. Välillä ottaa päähän, kun toista ei moiset hommat kiinnosta ollenkaan, mutta näillä mennään. Olen silti kyllä aina ollut sitä mieltä, että naiset selviytyvät mistä hommasta vaan, jos vain voimat riittää.

Tässä taas kuva rappujen alusesta ennen ja jälkeen muutoksen:)

Tasolla on tätini tekemä Ilveksen tupsukorvapatsas ja patsas isästäni nuorena. Tason alla on ihanat johtohärpäkät ja seinällä  antenni härpäkkää. Eipäs ole enään.

Kotoa löytyi vanha Pariisin katumaalarin tekemä taulu, joka saa toistaiseksi koristaa valkoista muuria. Yläkuvasta huomaa, että portaiden askelmat ovat maalaamatta ja avonaiset. Nyt  aion lyödä ne umpeen (loppuu se roskien putoilu) ja maalata valkoiseksi.
Yksi ongelmakohta kotona on korjattu, mutta monia muita on vielä:)

Mukavaa viikonloppua teille kaikille ♥!