Katsaus edellisvuoteen jatkuu vielä syyskuusta vuoden loppuun:) Täällä nämä muistot säilyvät :)
Syyskuun ajatuksia: Satoa valmistui koko ajan. Tein omista tomaateista ekan kerran paholaisen hilloa. Voi että siitä tuli hyvää. Sopii niin monen kanssa.
Kauan odotettu lomaviikko Sallassa alkoi kuun puolessa välissä! Olin niin odottanut matkaa, kun korona on estänyt senkin nautinnon kokonaan. Viimeisen yön ennen reissua olimme mökillä, koska sieltä on hyvä lähteä ajeleen pohjoiseen. Ei tarvitse käyttää ruuhkaisia valtaväyliä. Matka meni hyvin, vaikka satoi melkein koko matkan. Ei poikettu kuin Kuusamossa tankkaan, sillä mulla oli eväät ja termarissa kahvia (koronavälttelyä). Sallassa oli jo maaruskaa ihan mukavasti.
Sunnuntaina tehtiin lenkki eräälle laavulle. Olis ollut kiva kulkea pidemmällekin, mutta yö oli vähäuninen, kiitos hammassäryn. Maanantaina odotimme vieraita etelästä. Aamukävelyn teimme ihan lähelle. Ihailin maisemia ja en katsonut jalkoihin, joten kompastuin johonkin ja kaaduin likakaivinkannen päälle rähmälleni (oli koholla). Hetken haukoin henkeä, polviin sattui, rintoihin sattui. En viitsi kirjoittaa, mitä suusta purkaantui. Mitään ei hajonnut, onneksi, polvet vähän veresti ja rintaranka oli loppuviikon kipeä. Sängystä sai kyllä hakea paikkaa, jossa olisi hyvä olla. Keskiviikkona pääsin terkkariin hammaslääkäriin. Juurihoito aloitettiin ja sain penisiliinikuurin. Olisi vaan aikaisemmin pitänyt olla yhteydessä sinne terkkariin, mutta ajattelin tyhmästi, etteivät ota ulkopaikkakuntalaisia. No nyt senkin tiedän, että akuutiti hoidetaan aina!
Torstai oli melko sateinen, mutta onneksi tuttu pariskunta soitteli Rukalta ja tulivat meille kaffitteleen. Illemmalla ilma parani ja pääsimme Keloravintolan terassille pizzalle toisen tutun pariskunnan kanssa, joilla on sama lomaviikko kuin meillä. Perjantaina olikin jo kaunis ilma. Tarkoitus oli kiivetä Pikku Sallantunturin laelle. Aika pitkälle päästiinkin, mutta sitten mun oli luovutettava, kunto ei vaan riittänyt. Huonosti nukutut yöt ja lääkekuuri oli vienyt voimat. Ei mennyt reissu ihan siten kuin olin etukäteen suunnitellut. No tulevana syksynä paremmalla onnella:)
Lokakuussa nostin loput juurekset maasta, ettei kävisi kuten 2019, jolloin jouduin lokakuussa keuhkokuumeesta sairaalaan ja juurekset ehtivät jäätyä, kun yöpakkaset tulivat jo niin aikaisin.Ensimmäiset joulutortut omenahillolla tein jo lokakuussa, kun tyhjentelin mökin pakastinta. Lokakuussa virittelimme jo ensimmäiset "kausivalot" kotiin ja mökille. Valaisevat mukavasti pimeinä iltoina.Lokakuun 16 päivänä keräsin vielä kukkia maljakkoon, mutta muutama päivä myöhemmin oli kuura ja myöhemmin lumikin jo maassa. Pysyvää siitä ei tietenkään vielä tullut, mutta kauniiksi se koristelee luonnon.
Tampereen valoviikkojen viimeinen valoshow oli lokakuun viimeisenä päivänä. Pyhäinpäivä osui samalle päivälle, joten kävimme haudoilla ja valoesityksessä. Hämmästys oli suuri, kun menimme Kalevankankaan hautausmaalle ja pääkäytävällä oli melkoinen tungos. Tuntui kuin korona-aika olisi kolminkertaistanut normaalin väkimäärän. Valoesityksessä oli onneksi tilaa :) Tampere on syntymäkaupunkini ja sydän sykkii edelleen sille ♥♥♥
Meillä lähisuvun juhlapäivät painottuvat loppuvuoteen, joten niitä vietettiin ihan pienellä porukalla loka-,marra- ja joulukuussa :)Joulua vietimme kotona vain vanhempieni kanssa. He viihtyivät hyvin, vaikka ovat jo todella iäkkäitä :) Jo toinen joulu tällaista hiljaiseloa, mutta minkäs teet. Toivottavasti joulu 2021 olisi jo kunnon perhejoulu ♥ Tapaninpäivänä saimme puolison tyttären poikineen meille viikoksi !!!♥
Kiitos Suvi ♥
VastaaPoistaVoi kuinka kauniita tunnelmallisia tuokiokuvia :)
VastaaPoistaKiitos😍
PoistaKiitos😍
PoistaSamaa mieltä :)
VastaaPoista