Kauneus on katoavaista

Moikka moi!
Maanantaiaamuna mökillä herättiin jälleen aura-auton meteliin.  Unenpöppörössä ehdin kuitenkin napata kuvan, kun auton valokeila valaisi lumipeitteen alla uinuvan puutarhamme terijoensalavat. Lunta oli yöllä satanut hieman, mutta tietä ei oltukaan aurattu muutamaan päivään:)

Aamu valkeni harmaana, mutta puolen päivän haminoissa taivas näytti selkeämisen merkkejä.
Niinhän siinä kävi,että siitä tuli taatusti tämän talven kaunein päivä. Pakkohan se oli ikuistaa kuvina.

Päivän pitenemisen huomaa jo helposti. Viimeiset kuvat on otettu kello 15.16 ja aurinko on jo melkein painumassa horisonnttiin:)
Ei talvinen maisema oikein kauniinpi voisi Ruovedellä olla.

Olihan sitä lunta ehtinyt vajaan viikon sisällä kotipihaankin sataa.
Eilen tein kotona hikihatussa lumitöitä, kun isäntä poti keuhkokuumetta. Tänään eilen kolaamani paikat ovat kaljamalla ja vettä on satanut pitkin päivää. No tulihan siitä hyvää kuntoliikuntaa, jos jotain positiivista pitää mainita:)

Tämä mäki oli tänään yhtenäistä jääbaanaa:)

Mukavaa tulevaa viikonloppu ja yrittäkää pysyä pystyssä!♥
Hanne