Paluu kesään

Hei kaikille ♥

Facebook on täynnä päivityksiä, miten takatalvi on yllättänyt koko Suomen. Onneksi yöpakkaset ovat pysyneet siedettävissä lukemissa ainakin täällä eteläisemmässä osassa maata. Kasvuunlähtökin on vielä ihan alkutekijöissä. Moni lintu on jo palannut Suomeen, joten voi vaan toivoa, että kylmyys hellittää.
Tällaisina päivinä on mukava katsella kesäisiä kuvia mökin vihannestarhalta ja suunnitella uutta viljelykarttaa tulevalle kesälle.

Kaunis kevät suosi ulkoduuneja ja saimme lavakaulukset  paikoilleen ja viljelykuntoon 12.5. Pakkohan oli heti laittaa siementä vakoon eli persiljaa, porkkanaa, retiisiä, tilliä, punajuurta, salaattia, pinaattia, herneitä, ym. Luin, että kannattaa kylvää laatikot melko täyteen, mutta siinä tein kyllä virheen. Ei tullut mieleenikään, millä innolla kasvu alkoi. Jo viiden päivän päästä porkkana ja retiisit olivat pinnalla.

Olin kasvattanut samettiruusuja itse ja pienet hennot kymmensenttiset taimet pääsivät sinne tänne lavakauluksiin. Jossain vaiheessa ajattelin, että ne hukkuvat runsaan kasvun alle, mutta niistä kasvoikin melkein puuvartisia valtavia yksilöitä, vaikka en ollut edes latvonut niitä. Nuppuja ja kukkia oli satamäärin yhdessä kasvissa. Niidenkin paikkaa on harkittava vähän tarkemmin tulevissa istutuksissa.

Ostin valmiina taimina mangoldit, lehtikaalit, parsakaalit, ruusukaalit ja mausteyrtit . Lisäksi multaan pääsivät myös sipulit ja purjosipulin alut. Purjot kasvoivat hyvin, mutta sipuleita en kyllä saa kasvamaan kunnolla. Olen yrittänyt niiden kasvatusta kasvimaallakin, mutta aina ne jää keskenkasvuisiksi.

Harsot oli laitettava, sillä hallayöt olivat vielä mahdollisia. Ne saivat olla paikoillaan, kunnes ne  oli poistettava runsaan kasvun tieltä. 
Hernerivien taakse laitoin raudotusverkkoa kiipeilyseinäksi, ja samalla sain harson nostettua kaikkien lavojen päälle. Takareunasta harsojen alle pääsi ötököitä, mutta se suojasi hieman auringon kuumuudelta. Alkukesästä kaalit kärsivät ötököistä, mutta nokkosvesi auttoi hyvin ja satoa niistäkin saatiin syksyllä.

Mangoldi oli uusi tuttavuus ja se sopisi mielestäni hyvin myös kukkapenkkiin värikkyytensä ja loistavan kasvunsa ansiosta.
Hyvään satoon EHKÄ edesauttoi mahtava kesä, kun vaan jaksoi kastella kunnolla!

Odotan jo malttamattomasti, että routa sulaisi lavakauluksista, että pääsisin tositoimiin. Nyt  taidan suunnitella tilantarpeen hieman paremmin ja tarkoitus on myös hankkia muutama kaulus lisää,  vaikka pehtoori on hieman eri mieltä asiasta:)

Enää vaan on toiveissa lämmin ja aurinkoinen kesä. Ei paljon vaadittu vai mitä :)

Tänään olenkin jännän äärellä, mutta siitä sitten toiste.

Terkuin Hanne ♥