perjantai 17. elokuuta 2012

Sadonkorjuun aikaa

Ihan ensin on pyydettävä anteeksi, etten ole jaksanut käydä kommentoimassa blogeissanne. Itse asiassa en ole edes aukaissut konetta melkein viikkoon. Töissä on ollut niin hektistä, ettei kotona ole jaksanut enää mitään:)  Kohta nekin kiireet hellittävät ja jää aikaa muuhunkin.

Satokausi on parhaimmillaan. Viinimarjoja täytyisi kiireesti kerätä, sillä punaiset ovat kohta ylikypsiä. Meillä on pakastimessa vielä viimevuotisiakin, mutta uusia on sinnekin laitettava, sillä mehut tekevät niin huonosti kauppansa:)
Karviaisiakin tulee mahdottomasti, mutta en oikein tiedä mikä olisi niille paras säilömistapa. Mitenkä te säilötte karviaisia?






Pihlajat ihan notkuvat marjoista. Tietääköhän se vähälumista vaiko runsaslumista talvea???
Sanotaan, ettei puu kahta taakkaa kanna ja toisaalta taasen , että Luoja pitää pikkulinnuista huolen,kun tulee kova talvi.
Kumpaan sinä uskot? Minulle iso marjamäärä tietää kovaa talvea:)


Lopuksi kuva upeista uusista valkosipuleista, jotka sain naapurilta. Koko asuntoon tuli mahtava tuoksu, kun nämä laitoin pöydälle. Meillä käytetään paljon valkosipulia ruoissa.


Oikein mukavaa viikonloppua kaikille, nautitaan elokuun lämmöstä!♥
 

10 kommenttia:

  1. Ihania kuvia,Hanne!
    Terveisiä Marja-Leenalta ja Rolfilta, kävivät suomessa.
    Haluavat serkkutapaamista ensi kesäksi, juttelin jo J kanssa. Torstin ja Lean näin myös tänään, lupasivat ehkä toimia isäntinä. Jännään saadaanko kaikki kokoon. Seppo lupasi tulla varmasti, muita kysellään pikku hiljaa. Tarmon Johanna asuu Belgiassa toivotaan että saamme kaikki kasaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No moi Pippe! Kiitos terveisistä:)

      Hienoa, jos saatte kaikki koolle. Serkkutapaamiset ovat selvästi tulleet muotiin. Se on hyvä, sillä sukulaisiaan tapaa aivan liian harvoin.

      Oliko mukavat 80-vuotisjuhlat äidilläsi?
      Kerro rakkaat terveiset♥

      Poista
  2. Voi näitä herkkujen vuodenaikaa! Vesi kielellä katselin kuviasi. Kävin pari päivää sitten tuttavani siirtolapuutarhamökillä ja oi että, siellä oli marjapensaita, omenapuita ja kukkia yltäkylläisesti! onnellisia ne jotka omistaa puutarhan..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuota puutarhaa ei oikein osaa tarpeeksi arvostaa, silloin kun se on. Tuntuu, kuin siitä olisi vain kovasti töitä. Varmasti, jos sitä ei olisi, kaipaisi sellaista.

      Satoa saa riittävästi, jotta voi muillekin antaa. Elokuu on ihana sadonkorjuu kuukausi:)

      Poista
  3. On tämä ihanaa aikaa kun voi kerätä ravintonsa puutarhasta ja metsistä. Karviaisista teen vähän hilloa, loput pakastan. Suurin osa menee suoraan pensaista suuhun. Minulla on mielikuva, että runsas pihlajanmarjasato tietää kovia pakkasia talvella.

    VastaaPoista
  4. Hei Cheri, meitä on jo siis kaksi, kun uskovat, että kova talvi on tulossa:)

    Pakastatko karviaiset ihan sellaisenaan vaiko sokeriliemessä kuten luumujakin pakastetaan?

    VastaaPoista
  5. Ihanan herkullisia kuvia syksyn sadostasi!
    Karviaisista olen useasti tehnyt ihan vaan hilloa, johon voi pikkuisen ripauttaa mausteeksi vaniljaa.
    Tuo vanha uskomus pihlajanmarjoitsa, ettei puu kahta taakkaa kanna on minulle se tutumpi.

    VastaaPoista
  6. Marjoja on nyt poimittavana yllin kyllin, mutta talvella niitä on mukava syödä ja muistella kesää.
    Olipa komeat valkosipulit. Ostin torilta myös täällä kasvatettuja valkosipuleita, mutta ne olivat paljon pienempiä. Jotenkin aika miedon makuisia myös.

    VastaaPoista
  7. Josko niin alako marjattammaan kun noita kuviasi kahtelin :)

    VastaaPoista
  8. Kaikkein parhaimmilta marjat maistuvat puskasta suoraan suuhun laitettuna.Mun lemppareita on mustaviinimarjat ja karviaiset.Nam.nam...
    Itse olen kuullut sananparren, kahta ei pihlaja jaksa kantaa, marjoja ja lunta ,eli tämä vihjaisi vähälumiseen talveen. Saapa nähdä, ainakin omenia on tullut runsaasti kun pihlajissa on marjoja...
    Mukavaa viikon jatkoa Hannele.

    VastaaPoista

♥LÄMPIMÄT KIITOKSET KOMMENTEISTA♥