Koivut vihertää jo selvästi ja viime viikon tiistaina käki kukkui monta kertaa iloisesti. On tämä vaan hienoa aikaa...
Eilen äidilläni käydessä lainasin häneltä mielenkiintoisen kirjan.
Kirja KUN SULJEN SILMÄNI on psykologinen trilleri ja S.J.Watsonin esikoisromaani, jolla hän voitti "kustannusalan Oscarin"kilpailun" vuoden parhaasta jännitys- ja rikoskirjasta Galaxy National Book Awardseissa. Teos oli ehdolla myös vuoden parhaaksi esikoisteokseksi sekä parhaaksi äänikirjaksi. Lisäksi Kun suljen silmäni on palkittu The Crime Writers’ Associationin John Creasey (New Blood) Dagger -palkinnolla.
Kirja kertoo 47- vuotiaasta Christinestä, joka herää joka ikinen aamu vieraan miehen vierestä, miehen, joka sanoo olevansa hänen aviomiehensä Ben. Christine kuulee olleensa auto-onnettomuudessa, jonka seurauksena hänen aivonsa ovat vaurioituneet ja kaikki eletyn päivän tapahtumat pyyhkiytyvät yöllä syvän unen aikana pois muistista.
"Käsi, joka tarttuu saippuaan ei näytä minun kädeltäni. Iho on ryppyinen, kynnet hoitamattomat ja lyhyiksi pureskellut, ja nimettömässä on yksinkertainen kultainen vihkisormus, kuten tuolla miehellä sängyssä, josta juuri olen noussut.
..... Kohotan katseeni peiliin.
Kasvot, jotka sieltä katsovat eivät ole minun. Tukka on ohuempi ja se on leikattu paljon lyhyemmäksi, kuin minulla yleensä, iho poskilla ja leuan alla roikkuu, huulet ovat ohuet, suupielet alaspäin kääntyneet. Minulta pääsee huudahdus, sanaton voihkaisu, joka voisi muuttua järkytystä ilmaisevaksi kiljaisuksi jos vain sallisin, ja sitten panen merkille silmät."Christine tapaa tohtori Nashin, joka tutkii amnesiaa eli muistin häiriöitä. Hänen pyynnöstäään Christine pitää päiväkirjaa salaa mieheltään selkiyttääkseen sirpaleista elämäänsä. Päiväkirjan avulla Christine huomaa ettei kaikki hänen elämästään kerrottu pidäkään paikkaansa hänen omien havaintojensa kanssa.
Vaikka Christinen elämässä päivät toistuvat samanlaisina, kirjan juoni etenee jouhevasti ja pitää lukijaa koukussaan aina loppuhuipennukseen asti!
En muista pitkään aikaan lukeneeni mitään noin mielenkiintoista kirjaa.
Aloitin sen lukemisen Suomen pelin jälkeen ja minun oli luettava se siltä istuimelta loppuun asti, vaikka pikkutunneille menikin.
Odotan mielenkiinnolla kirjasta tehtävää elokuvaa, jonka pääosassa on Nicole Kidman.
Olisi varmasti kammottavaa, jos kaikki muistot katoaisivat. Eletyn elämän muistot tekevät mielestäni elämästä mielekkään.
Oikein mukavaa alkanutta viikkoa kaikille♥
Olenkin muutaman päivän kyläilemässä Porissa:)
Hanne





