Kiitos kaikille ihanille lukijoilleni ja kommentoijille♥
Teette tästä touhusta mielekkään.
Kesälomareissu jälkeen olemme muuttaneet mökille. Kyllästyin oleen aina väärässä paikassa. Omakotitalon ja mökin pihan pitäminen kunnossa alkoi tuntua ylivoimaiselta.
Rakastan puutarhanhoitoa, mutta jos kotona on kasvihuone ja siellä tomaatteja ja muita vihanneksia kasvamassa ja itse olet mökillä, on stressi valmis.
Aina piti vaivata naapuria avaamaan ja sulkemaan ovia ja ikkunoita ja lisäksi vielä kasteleen taimia. Nyt se on loppu,toistaiseksi.
Onneksi viimekesänä pystytettyyn kasvihuoneeseen olin laittanut irtolaatikoita, joihin olin istuttanut tomaatit. Nostimme ne peräkärryyn ja hiisasimme ne tänne mökille. Muutama vihreä alku putosi, mutta muutoin muutto onnistui hyvin.
Kotona kasvihuone ammottaa tyhjyyttään.
Täällä suurin osa kesäkukista on amppelessa tai kukkalaatikoissa jotka sitten syksymmällä on helppo ottaa mukaansa.
Runsaasti kastelua vaativat sisäkukat oli otettava myös mukaan.
Ensi vuonna 100 vuotta täyttävä mökkimme vaatii runsaasti remonttia ja se onnistuu nyt helpommin, kun on joku aina paikalla. Päivittäinen työmatkani kesätyöpaikkaan väheni yli kaksikymmentä kilometriä ja mielestäni se on paljon.
Mies saa enemmän aikaa omiin touhuihinsa ja metsän hoitoon.
Itse voi keskittyä siihen puutarhan hoitoon, uimiseen, soutelemiseen ja riippukeinussa löhoityyn.
Siis täällä nyt vietetään ihanaa kesää ja kuulumisia tulee silloin tällöin.
Mukavaa sateista tiistaita Herakivestä!
-Hanne-
tiistai 14. kesäkuuta 2011
maanantai 13. kesäkuuta 2011
Herneen kokoisia rakeita
Johan on ollut myräkkä. Eilen oli todella kuuma päivä. Ilma oli jotenkin aivan seisovaa, mutta noin kolmen maissa taivas täyttyi tummista pilvistä. Ukkonen tuli päälle kolmelta suunnalta. Vettä tuli aivan kaatamalla, ukkosti ja salamoi. Rakeitakin saatiin. Ne olivat herneen kokoisia.
Rakeet pysyivät yllättävän kauan maassa.
Ukkosta kesti nejä ja puolituntia yhteen menoon. Sitten oli parin tunnin tauko ja sama myräkkä alkoi uudestaan.
Koko yön satoi ja ukkosti taukoamatta. Vettä tuli 56 mm.
Nytkin sataa ja ukkosen jylinä kuuluu jostain kaukaa. Maa on saanut tarvitsemansa veden joten enää ei tarvitse huolehtia jokailtaisesta kasvimaan kastelusta.
Hieman rakeet viottivat salaatin lehtiä, mutta onneksi ne kasvavat nopeasti uudestaan.
Onneksi aina sateen jälkeen tulee pouta, joten sitä odotellessa mukavaa päivän jatkoa kaikille:)
Rakeet pysyivät yllättävän kauan maassa.
Ukkosta kesti nejä ja puolituntia yhteen menoon. Sitten oli parin tunnin tauko ja sama myräkkä alkoi uudestaan.
Koko yön satoi ja ukkosti taukoamatta. Vettä tuli 56 mm.
Nytkin sataa ja ukkosen jylinä kuuluu jostain kaukaa. Maa on saanut tarvitsemansa veden joten enää ei tarvitse huolehtia jokailtaisesta kasvimaan kastelusta.
Hieman rakeet viottivat salaatin lehtiä, mutta onneksi ne kasvavat nopeasti uudestaan.
Onneksi aina sateen jälkeen tulee pouta, joten sitä odotellessa mukavaa päivän jatkoa kaikille:)
sunnuntai 12. kesäkuuta 2011
Reissulta kotiin
Hei kaikille! Kotona ollaan oltu jo tovin aikaa, en vain ole saanut aikaiseksi kirjoitella mitään. Matka oli ihanan virkistävä. Saimme aurinkoa ja yhtenä päivänä sadetta ja rankkoja ukkoskuuroja. Meillä oli auto vuokralla neljänä päivänä ja kiertelimme Rodoksen saarta ristiin rastiin. Kävimme entuudestaan tutuilla rannoilla uimassa ja aurinkoa ottamassa. Hieman nahkakin punoitti.

Kävimme pienessä kylässä oleessa museossa. Samanlaisia tavaroita löytyi siltä kuin täällä kotimaastakin.
Kävimme eräässä pienessä kirkossa joka sijaitsi kukkulan laella ja sinne johti 309 porrasta. kyllä meinasi henki loppua niitä kiivetessä.
Ylhäältä oli kyllä huikeat näkymät. Portaiden alapäässä oli hiekalla täytettyjä muovikasseja. Vieressä oli kreikaksi kirjoitettua tekstiä. Hieman ihmettelimme sen tarkoitusta, mutta ylhäällä tajusimme, että niitä oli tarkoitus kantaa mukanaan, sillä ylhäällä oli betomimylly ja iso kasa pusseilla kannettua hiekkaa. Ei silti, hyvä kun itsensä jaksoi kantaa siinä kuumuudessa ylös.
Tuollaisen namun olisin kyllä voinut tuoda kotiinkin asti!
Tällä lahdella ja näissä maisemissa on kuvattu elokuva Navaronen tykit. Kiva yhteensattuma oli, että tultuamme kotiin televisiosta tuli uusintana ko. vanha filmi.
Ihanan keveitä ja ilmavia valkoisia metalli tuolia ja pöytiä oli eräällä terassilla missä muutama vuosi sitten oli valkoisia muovirottinki tuoleja, joita on Suomessa nykyään. Ehkä näitäkin saadaan parin vuoden päästä Suomeenkin.
Näkymä hotlan parvekkeelta ei ollut hääppönen, mutta eihän siellä paljoa oltukaan. Hotellin katolta oli hulppeat näkymät.
Taustalla häämöttää Turkin rannikko.
Mikä tulee mieleen tästä kuvasta? Se oli kuin kirahvin pää.
Itse iso D esiintyi Ellin boksissa muutamana iltana.
Kentällä oli poislähdettäessä kivan näköinen saksalainen kone.
Myös pieni kone joutui odottamaan vuoroaan isojen lomassa.
Ylhäältä katsottuna taivas ja meri on yhtä.
Kuvassa Rodoksen kenttä ja taustalla häämöttää itse kaupunki.
Mustameri ja Odessan pitkä hiekkaranta.
Ihana olla reissussa, mutta on myös mukava tulla takaisin Suomen vehreeseen sireenintuoksuiseen kesään.
Terveisin Hanne♥
Yllätyin melkoisesti, kun avasin blogini ensikerran matkan jälkeen ja tausta oli hävinnyt tykkänään , en vaan ymmärrä miksi. Muutoinkin tämä on muuttunut, sillä kuvien lataaminen on aivan erilaista kuin ennen. Onkohan kellään kokemuksia tälläisesta?

Kävimme pienessä kylässä oleessa museossa. Samanlaisia tavaroita löytyi siltä kuin täällä kotimaastakin.
Kävimme eräässä pienessä kirkossa joka sijaitsi kukkulan laella ja sinne johti 309 porrasta. kyllä meinasi henki loppua niitä kiivetessä.
Ylhäältä oli kyllä huikeat näkymät. Portaiden alapäässä oli hiekalla täytettyjä muovikasseja. Vieressä oli kreikaksi kirjoitettua tekstiä. Hieman ihmettelimme sen tarkoitusta, mutta ylhäällä tajusimme, että niitä oli tarkoitus kantaa mukanaan, sillä ylhäällä oli betomimylly ja iso kasa pusseilla kannettua hiekkaa. Ei silti, hyvä kun itsensä jaksoi kantaa siinä kuumuudessa ylös.
Tuollaisen namun olisin kyllä voinut tuoda kotiinkin asti!
Tällä lahdella ja näissä maisemissa on kuvattu elokuva Navaronen tykit. Kiva yhteensattuma oli, että tultuamme kotiin televisiosta tuli uusintana ko. vanha filmi.
Ihanan keveitä ja ilmavia valkoisia metalli tuolia ja pöytiä oli eräällä terassilla missä muutama vuosi sitten oli valkoisia muovirottinki tuoleja, joita on Suomessa nykyään. Ehkä näitäkin saadaan parin vuoden päästä Suomeenkin.
Näkymä hotlan parvekkeelta ei ollut hääppönen, mutta eihän siellä paljoa oltukaan. Hotellin katolta oli hulppeat näkymät.
Taustalla häämöttää Turkin rannikko.
Mikä tulee mieleen tästä kuvasta? Se oli kuin kirahvin pää.
Itse iso D esiintyi Ellin boksissa muutamana iltana.
Kentällä oli poislähdettäessä kivan näköinen saksalainen kone.
Myös pieni kone joutui odottamaan vuoroaan isojen lomassa.
Ylhäältä katsottuna taivas ja meri on yhtä.
Kuvassa Rodoksen kenttä ja taustalla häämöttää itse kaupunki.
Mustameri ja Odessan pitkä hiekkaranta.
Ihana olla reissussa, mutta on myös mukava tulla takaisin Suomen vehreeseen sireenintuoksuiseen kesään.
Terveisin Hanne♥
Yllätyin melkoisesti, kun avasin blogini ensikerran matkan jälkeen ja tausta oli hävinnyt tykkänään , en vaan ymmärrä miksi. Muutoinkin tämä on muuttunut, sillä kuvien lataaminen on aivan erilaista kuin ennen. Onkohan kellään kokemuksia tälläisesta?
Tunnisteet:
luontokuvia,
Matka,
Rodos
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)























































