Reissulta kotiin

Hei kaikille! Kotona ollaan oltu jo tovin aikaa, en vain ole saanut aikaiseksi kirjoitella mitään. Matka oli ihanan virkistävä. Saimme aurinkoa ja yhtenä päivänä sadetta ja rankkoja ukkoskuuroja. Meillä oli auto vuokralla neljänä päivänä ja kiertelimme Rodoksen saarta ristiin rastiin. Kävimme entuudestaan tutuilla rannoilla uimassa ja aurinkoa ottamassa. Hieman nahkakin punoitti.

Kävimme pienessä kylässä oleessa museossa. Samanlaisia tavaroita löytyi siltä kuin täällä kotimaastakin.

Kävimme eräässä pienessä kirkossa joka sijaitsi kukkulan laella ja sinne johti 309 porrasta. kyllä meinasi henki loppua niitä kiivetessä.

Ylhäältä oli kyllä huikeat näkymät. Portaiden alapäässä oli hiekalla täytettyjä muovikasseja. Vieressä oli kreikaksi kirjoitettua tekstiä. Hieman ihmettelimme sen tarkoitusta, mutta ylhäällä tajusimme, että niitä oli tarkoitus kantaa mukanaan, sillä ylhäällä oli betomimylly ja iso kasa pusseilla kannettua hiekkaa. Ei silti, hyvä kun itsensä jaksoi kantaa siinä kuumuudessa ylös.

Tuollaisen namun olisin kyllä voinut tuoda kotiinkin asti!

Tällä lahdella ja näissä maisemissa on kuvattu elokuva Navaronen tykit. Kiva yhteensattuma oli, että tultuamme kotiin televisiosta tuli uusintana ko. vanha filmi.

Ihanan keveitä ja ilmavia valkoisia metalli tuolia ja pöytiä oli eräällä terassilla missä muutama vuosi sitten oli valkoisia muovirottinki tuoleja, joita on Suomessa nykyään. Ehkä näitäkin saadaan parin vuoden päästä Suomeenkin.

Näkymä hotlan parvekkeelta ei ollut hääppönen, mutta eihän siellä paljoa oltukaan. Hotellin katolta oli hulppeat näkymät.

Taustalla häämöttää Turkin rannikko.

Mikä tulee mieleen tästä kuvasta? Se oli kuin kirahvin pää.

Itse iso D esiintyi Ellin boksissa muutamana iltana.
Kentällä oli poislähdettäessä kivan näköinen saksalainen kone.

Myös pieni kone joutui odottamaan vuoroaan isojen lomassa.

Ylhäältä katsottuna taivas ja meri on yhtä.

Kuvassa Rodoksen kenttä ja taustalla häämöttää itse kaupunki.

Mustameri ja Odessan pitkä hiekkaranta.

Ihana olla reissussa, mutta on myös mukava tulla takaisin Suomen vehreeseen sireenintuoksuiseen kesään.

Terveisin Hanne♥
Yllätyin melkoisesti, kun avasin blogini ensikerran matkan jälkeen ja tausta oli hävinnyt tykkänään , en vaan ymmärrä miksi. Muutoinkin tämä on muuttunut, sillä kuvien lataaminen on aivan erilaista kuin ennen. Onkohan kellään kokemuksia tälläisesta?