Niin se vaan on, että ikä muovaa kasvoja ja maan vetovoimaa vastaan ei oikein tahdo jaksaa taistella.
Kuitenkin nuoruuden piirteet säilyvät eikä tuo hyppyrinenäkään ole mihinkään hävinnyt vaikka mummu neuvoi aina lukiessa painamaan peukalolla ja etusormella nenänpäätä alaspäin:)
Onhan Demokritoskin aikanaan sanonut:
"Se on onnellinen, joka ei sure sitä mitä häneltä puuttuu, vaan iloitsee siitä mitä hänellä on."
Viisi ja kuusikymppisiä ihmisiä pidetään jo vanhoina (nuorina-vanhoina), mutta kun itse on saavuttanut tuon iän, niin ei sitä pidä itseään vanhana, päinvastoin, sielu käy vielä rippikoulua. Samoin kertoi äitini, kun hän täytti 80v. Hän sanoi, että nyt hän huomaa vanhentuneensa ( keho ei enää toimi kuin nuorempana), mutta ei pidä itseään vanhana.
Muutamia aforismeja vanhenemisesta:
Elämän lakien mukaan,
vanhenemista ei vältä kukaan.
Mutta henkemme ei vanhene,
vuos’ vuodelta vain nuortuu se.
vanhenemista ei vältä kukaan.
Mutta henkemme ei vanhene,
vuos’ vuodelta vain nuortuu se.
.-.
Elämä piirtää taidetta
kasvoihin ja tukkaan.
Niin vanhaa puuta ei olekaan
ettei se puhkeaisi kukkaan.
kasvoihin ja tukkaan.
Niin vanhaa puuta ei olekaan
ettei se puhkeaisi kukkaan.
.-.
Vanheneminen on pakollista.
Aikuistuminen on vapaaehtoista.
Itselleen nauraminen terapeuttista!
Aikuistuminen on vapaaehtoista.
Itselleen nauraminen terapeuttista!
.-.
"Nuoruus on lahja,
mutta vanheneminen on taidetta.
Ei saa elämäsi esteenä olla
yhtään kaidetta.
Nuoruus on lahja,
mutta vanheneminen on taidetta.
Heilu hetkinen hunningolla
riemun raidetta."
(Viiskymppisen viisu, Juha Watt Vainio)
Pidätkö sinä itseäsi ikäisenäsi?
Mukavaa alkanutta viikkoa!♥
Hanne
Hanne
Kauniita kuvia sinusta, nätti lapsena ja aikuisena :)
VastaaPoistaHyviä aforismeja ja näinhän se on.
Kiitos Seijastiina!
PoistaKun kävimme tapaamassa anoppiani 91 v, hän katseli minua kahvipöydässä ja sanoi, kyllä sinulla on sileä iho, ei ollenkaan ryppyjä. Kiitin kohteliaisuudesta ja sanoin, että se johtuu geeneistä. Jotenkin tunsin itseni kymmenen vuotta nuoremmaksi sillä hetkellä.
VastaaPoistaHei Arleena!
PoistaKertomasi perusteella sinulla on hyvissä sielun voimissa oleva iäkäs anoppi. Kohteliaisuudet piristävät aina, varsinkin kun ne lausutaan vilpittömästi.
Geenit kyllä merkkaavat paljon ihmisen ulkoiseen vanhenemiseen. Toinen vaikuttava tekijä on elämän tapa ja asenne. Tästä hyvänä esimerkkinä on ikinuori Aira Samulin:)
Voi sua suloista! Ihanaakin ihanammat kuvat!
VastaaPoistaAikamoisen matkan me nahoissamme kyllä teemme vuosikymmenten mittaan, niin sisältä kuin päältä;) Kyllä sitä itsestään löytää yhä nuoruuden villikon, ja tästä tahdon myös pitää kiinni, vaikka askel ja peili paljastaakin elon kuljettavan jo keski-iän pyörteissä;) Toki elämä kokemuksineen kirjoo meihin jälkensä, mutta elämänasenteilla ja tavoilla on myös vissi merkityksensä.
Kiitos Hannah!
VastaaPoistaIhanasti kirjoitat:) Näin se juuri on. Sen saman nuoruuden villikon tahdon minäkin säilyttää. Ulkoinen habitus rapistuu pikkuhiljaa, mutta niinhän tapahtuu meille kaikille ellei ota järeämpiä menetelmiä käyttöön.
Hyviä aforismeja ja niin todellisia. Kuulun juuri tuohon ikäluokkaan, jossa alkaa jo pohtimaan vanhenemista, mutta kun käyn ätini (kohta 92 v) luona ja hän lukea porskuttaa kirjojansa ja on positiivisesti ajassa kiinni, eikä koskaan valita vanhenemisesta niin jo vain asiat asettuu oikeisiin mittasuhteisiin :) erittäin terapeuttista ja kannustavaa.
VastaaPoistaHyvin sut tunnistaa noista nuoruuskuvista :)
VastaaPoistaIhania aforismeja,,,vaikka en oo ennää mikään nuori likka, niin välillä sitä on melkoinen kakara :)
Eli en tunne itteeni näin vanhaksi :D