perjantai 10. syyskuuta 2010

Muistoja

Sain kutsun osallistua tiettyinä vuosina synnyttäneistä tehtävään tutkimukseen. Jouduin hieman verestän muistoja ja etsiin tiettyjä päivämääriä hieman jo pölyttyneestä pääkopastani.
Mainio apu tähän hommaan löytyi varaston kätköistä- KALENTERIT ja PÄIVÄKIRJAT.


Voi taivas mikä eletty elämä niistä aukeaa, miten paljon aikaa ja mielikuvitusta niiden täyttämiseen on käytetty.
Mikä määrä rakkautta, lämpöä, intohimoa, surua, eroja niihin on kätkettynä. Tunteiden kirjo on aivan uskomaton. Siellä on tallessa junaliput, festariliput, lehtileikkeet, omat ja muiden runot ja aforismit.

Miten niin pieneen tilaan on saatu mahtumaan niin paljon asiaa ja tarinaa.


                             Tätä hetkeä en unohda koskaan.
                             Unissani itkit sinä,
                             todellisuudessa se olin minä.
                             Tän kivun kautta
                             synnyn uudestaan.
                             saa nähdä kuka olen,
                             kun taas kykenen ajattelemaan.

                             Niin unet päättyvät
                             ja aamu sarastaa.
                             Sinulle päivää uutta
                             minulle mennyttä yötä.
                             Tuokoon päiväsi sen,
                             mitä etsinyt olet.


                            Tapasimme, nautimme toisistamme
                            edes pienen hetken...
                            sylissäsi onnellisena
                            rinnallasi lämpimänä
                            välissämme kosteus
                            ihon henkäys
                            katseidemme yhtyminen
                           yhteinen naurumme.
                           Tuuletus viilentää
                           kosteaa ihoamme
                           ihanasti.
                           Hetken vain me kaksi
                           metsä ympärillä
                          yksinäinen juoksija pururadalla...


Näihin muistoihin, rakkaisiin , liittyy niin paljon . Niiden läpikäyminen vaatii aikaa ja omaa rauhaa.
Ihanaa olla nainen, uneksia ja haaveilla. Ihanaa, kun muistot ovat säilyneet näissä monissa pienissä täyteen kirjoitetuissa sivussa.

Mukavaa viikonloppua teille kaikille:)

-Hanne

4 kommenttia:

  1. Ihana katsaus muistoihin! Ja upeaa, että olet säilyttänyt kaikki kalenterisikin (tosin omanikin taitavat olla tallessa vanhempieni luona :) ). Tuo Tienikalenteri, Teinari, oli ihan samanlainen vielä 80-luvun lopulla. Mahdetaankohan sitä julkaista nykyteineille? Se olisi jo melkoinen klassikko.

    Mukavaa viikonloppua!

    VastaaPoista
  2. Mä kahlaan kanssa aina välillä vanhoihin noiden päiväkirjojen ja kalentereiden avulla. Mulla on vaan ollut taipumus kirjoitella enimmäkseen silloin, kun joku asia on vaatinut työstämistä. Siitä johtuen mun kirjat on aika täynnä "vaikeita" asioita. Niitä kannattaa lueskella vain kun on "vahva" olo:)))

    VastaaPoista
  3. Voi että ! Enpä oo tätä ennen törmännyt blogiin, jossa joku olisi kaivanut esiin osan minunkin nuoruuttani. Kiitos. Olen itse "hävittänyt" nämä kalenterit yms mutta niin tutun näköistä. Juuri noin kuvitettiin ja kirjoitettiin. Annoit mukavan muisteluillan. Vielä: voi että !

    VastaaPoista
  4. Apua.Ihan kuin omat teinarit.
    Tallessa mullakin ja aivan samanlaiset,kartsalla oltiin mekin.

    Ihanaa,etsin ensi viikolla omani ja palaan muistoihin.

    Mukavaa viikonloppua.

    VastaaPoista

♥LÄMPIMÄT KIITOKSET KOMMENTEISTA♥