Juhannuksen viettoa

Heippa!
Juhannus vietettiin mökillä monivuotisen tavan mukaan :) Vieraita ei ollut, koska mökillä on remppa  ja olosuhteet sen mukaiset. Onneksi esikoinen jaksoi ilahduttaa meitä vanhuksia.sää nyt ei ihan suosinut. Satoi ja paistoi vuorotellen, mutta lämpötila oli siedettävä ja olihan se juhannusaaton ilta ja juhannuspäivän aamu sateeton!!!
Grillailtiin, saunottiin, laskettiin venho vesille ja olin pojan kanssa yökalassa aamu neljään(en olisi nukkunut yhtään, jos en olisi mennyt mukaan). Ihana kokemus oli tuokin.
 Koska ulkona ei voinut syödä, vanhan aitan toiseen päähän (tuvan remontin takia) sisustettu keittiö, tarjosi kynttilöineen ja kukkineen tunnelmallisen paikan:)

Monena vuonna olen tehnyt mansikkakakun höppöseksi, mutta nyt tein kotona pikapikaa raparperitortun. Pellillinen tuli kolmeen pekkaan ahmittua napaan:)
Onhan pieni mättö sallittu näin jussina:)
Meillä on muuten kotona metritolkulla raparperiä, ihan oikeesti ja mökilläkin kaksi puskaa, joten siitä riittäisi vaikka myyntiin!

Ohje RAPARPERIPIIRAKKAAN on tällainen:

Raaka-aineet

• Pohja
• 4 lasia vehnäjauhoja
• 2 lasia sokeria
• 2 tl soodaa
• 2 tl leivinjauhetta
• 2 tl vaniljasokeria
• 250 g sulatettua rasvaa
• 1 lasi piimää
• 1 kpl kananmuna
• Täyte
• 2 prk maitorahkaa
• 2 kpl kananmunaa
• 1 lasi sokeria
• 1 tl vaniljasokeria
• 1 kpl sitruunan mehu

Sekoita pohjan kaikki aineet keskenään, paitsi piimä ja muna.

Ota vajaa puolet taikinasta erikseen ja

 lisää isompaan taikinamäärään piimä ja kananmuna. Sekoita.

Sekoita täytteen kaikki ainekset keskenään.

Levitä taikina uuninpellille ja laita päälle pilkotut raparperin palat.

Levitä täyte piirakan päälle kauttaaltaan ja murustettu taikina lopuksi.

paista 200 c uunissa n. 20 minuuttia 

Jatkuva sade saa kaikki kukkivat puut ja pensaat taipumaan maata vasten, joten saatoin hyvällä omallatunnolla leikellä syreeninoksia sisälle piristystä tuomaan ja huumaamaan tuoksullaan. Hennot juhannuskoivutkin nuokkuivat kuistin pielessä vesitaakan alla ja kastelivat ohikulkija:), mutta juhannus ei tunnu samalta ilman niitä.

Kuka muistaa lapsuudesta näitä ihastuttavia kissankäpäliä?
Tänä suvena ne kukkivat runsaasti meidän mökkimatkan varrella ja pakkohan niitä on vaasiin saada:)

Mukavia kesäkuun loppupäiviä!

Hanne